Järjestelmäkameran käyttäjän pitää ottaa huomioon monia asioita. Vaikka kameran kyljessä olevat nippelit houkuttelevat teknisiin kikkailuihin, parhaan lopputuloksen saa, jos opettelee ensin kuvaamisen perusasiat.
Usein ajatellaan, että hyvän kuvan ottaminen vaatii kameran kaikkien teknisten toimintojen hallitsemista. Yhtä tärkeää on kuitenkin taitava sommittelu ja valo-olosuhteiden hallinta. Järjestelmäkameroissa on niin hyvät automaattiasetukset, että harrastajakuvaaja voi alkuvaiheessa hyvillä mielin luottaa niihin.
Kuvan sommittelu kaiken a ja o
Muistatko ne lapsuudenkuvat, joissa lapsilta puuttuivat päät? Tai kuvat, joissa ihmiset olivat kuvan alakulmassa niin pieninä, että henkilöitä oli vaikea tunnistaa, vaikka taustalla oleva parkkipaikka näkyi hyvinkin yksityiskohtaisesti? Kuvaa otettaessa on tärkeää keskittyä siihen, mitä luupista tai näytöltä näkyy. Parhaan käsityksen kuvan rajauksesta ja sommittelusta saa, jos katsoo kuvaa otettaessa näytön sijaan luupista. Niin ammattilaisetkin tekevät kuvaa rakentaessaan. Näyttö on hyvä apuväline, josta voi tarkistaa otetun kuvan laadun.
Kuvan sommittelussa auttaa 1/3-ajattelu. Kuvan tärkein kohta on hyvä asettaa niin, että 1/3 kuvasta jää leveyssuunnassa ns. tyhjäksi. Silloin varsinainen kuvauskohde täyttää kuva-alasta 2/3. Kuva on näin levollisempi, ja katsoja ymmärtää, mikä on kuvan pääkohde.
Jos sinulla on järjestelmäkamera, johon saa vaihdettua objektiivin, kannattaa miettiä toisen objektiivin hankkimista. Perusobjektiivin (esim. 24–70 mm) lisäksi on hyvä hankkia myös ns. telezoom-objektiivi (70–200 mm), jonka avulla pääsee kuvaamaan kauempana olevia kuvauskohteita. Esimerkiksi urheilua tai luontoa kuvatessa telezoom-objektiivi on välttämätön. Objektiivit ovat kalliita, mutta huonolla objektiivilla hyvä kameran runko menee hukkaan. Hyvä nyrkkisääntö on hankkia kamerasi kanssa samaa merkkiä oleva objektiivi.
Liiku kameran kanssa
Älä luota vain zoomiin. Ammattikuvaajat kyykkivät, varvastelevat, makaavat ja liikkuvat valtavasti etsiessään erilaisia kuvakulmia. Mene tarpeeksi lähelle ja kohteen tasolle, ja saat kuvaan tunteen siitä, että katsoja on kuvassa mukana. Erilaisia kuvakulmia hakemalla kohteesta voi saada esiin aivan uusia piirteitä. Oma kuvaustyyli löytyy vain kokeilemalla erilaisia kuvakulmia ja valo-olosuhteita.
Vältä salamavaloa
Järjestelmäkameraa käytettäessä manuaalitoiminnoilla voi säätää valotusta yllättävän paljon – vaikka valo ei riitä automaattiasetuksilla, manuaaliasetuksilla on usein toisin. Salamavalo latistaa etäisyyksiä ja kadottaa helposti kuvattavan hetken tunnelman.
Jos salama on ainoa vaihtoehto ja jos salamasi on käännettävissä, kohdista se kattoon tai valkoiseen seinään. Näin valosta tulee pehmeämpi ja se valaisee laajemman alueen. Salaman eteen voi myös virittää suodattimen, kuten leivinpaperia tai ohuen harsokankaan, jotta valosta tulee pehmeämpi.
Kun kuvaa pimeällä ja pitkällä valotusajalla, kamera kannattaa pitää vakaalla alustalla. Jos jalustaa ei ole, voit käyttää apuna esimerkiksi ystävän olkapäätä tai vaikka hyllyn reunaa. Jalustan hankkiminen on kuitenkin suositeltavaa, sillä se mahdollistaa tarkat kuvat huonommissakin valo-olosuhteissa.
Perusasioita valotuksesta
Jos kuva on jäänyt liian tummaksi, tietokoneen peruskuvankäsittelyohjelmalla kuviin saa lisättyä kirkkautta tai valoa. On helpompaa kaivaa esiin värejä ja muotoja hieman liian tummasta kuvasta kuin ylivalottuneesta kuvasta. Tämä johtuu siitä, että puhki palaneessa kuvassa ei ole sävyjä, joita käyttää. Liian valottunutta kuvaa ei siis saa pelastettua tummentamalla tai vähentämällä valaistusta.
Kalenterit koko suvulle
Onnistuneista kuvista on helppo sommitella kalenteri. Kuvakalenteri Deluxe on kuvat upeasti pääosaan tuova seinäkalenteri, johon voi vapaasti sommitella vaikka useammankin kuvan yhdelle sivulle.
Vuosisuunnitelmakalenteri on kompakti ja trendikäs kalenteri, joka auttaa pysymään hurjaa vauhtia laukkaavien päivien perässä.
Kuvapäivyri small on pieni mutta tehokas päivyri, joka kulkee helposti mukana. Sen sivuilla lempikuvasi tulevat oikeuksiinsa ja kulkevat aina mukanasi ilahduttamassa arkista aherrusta.
Teksti: Prisca Leclerc
